Posts Tagged ‘painolastikasvi’
Toppilansaaren kasvillisuutta selvitettiin 2000-luvun alussa useaan eri otteeseen. Ensimmäiset selvitykset teki Oulun yliopiston Kasvimuseon väki. Raportissa käsiteltiin pääasiassa putkilokasveja ja kääpiä. Sittemmin toinen konsultti teki kasvien mahdollisesta sirrosta pari raporttia. Itse tein selvityksen Toppilan lajistosta vuosikymmenittäin. Tuomas Kauppilan kanssa teimme selvityksen viherrakennukseen sopivista kasveista, Toppilan perinteet mielessä. Osa raporteista löytyy edelleen netistä.
Toppilansaaren ja Toppilan erityisistä lajeista tehtiin siirtoistutuksia Kasvitieteelliseen puutarhaan. Myös valkomesikän pelättiin häviävän, ja sitäkin kasvoi kasvitieteellisessä yksi pehko. Enemmän satsattiin Prikipuiston eli silloisen valkovuokkolehdon valkovuokon soukkolisäkseen. Se ei onnistunut monista yrityksistä huolimatta. Mutta se on selvinnyt Prikipuistossa.
Alla kuvissa Toppilansaaren maankäyttöä suunnitellut työryhmä 2005 tutustumassa Kasvitieteellisen puutarhan siirtoistutuksin. Keskellä on valkomesikkä. Oikean reunan pystykuvassa ja maisema-arkkitehti Liisa Kääriä-Fischer ja ylipuutarhuri Tuomas Kauppila. Vasemman kuvan vasemmassa reunassa Marketta Karhu Oulun kaupungin ympäristövirastosta.
Heti vuoden 2005 asuntomessuilla kävi ilmi, että Toppilansaaren valkomesikkä on selvinnyt yli Toppilansaaren myllerryksen. Sitä löytyi alueen reunoilta, jopa itse messualueelta aivan Toppilansalmen rannasta (kuva alla). Mutta sitä löytyi myös kokonainen kasvusto saaren merenpuoleisesta päästä, pusikon reunasta. Seuratuista putkilokasveista taisi hävitä vain kullero. Valko- ja rohtomesikkä, valkopeippi, valkovuokko ja muut Prikipuiston koristeperua olevat kasvit (puistolemmikki, varjolilja) ovat selvinneet tähän asti. Rohtomesikkää on vain salmen pohjoispuolella, ja siellä se on vähentynyt. Se jäi messujen väliaikaisen parkkialueen alle. – Käävistä pikkukennokääpä on vähentynyt, jollei kokonaan hävinnyt.
Tämän taustan ja silloin vallinneen huolen takia olisi kiva tietää, lähtikö Toppilansaaren tyypillisin ja vakiintunein painolastikasvi maansiirtojen ja läjitysten kautta koko kaupungin valtaukseen. Vai tuliko valkomesikkää läjitysalueille (myös) jostakin muualta? Huhuja on kuulunut, että se olisi leviämässä aktiivisemmin myös eteläisessä Suomessa.
Muuten Suomen merimuseossa on juuri meneillään näyttely Sataman matkat , jossa esitellään laajasti Oulun painolastikasveja. Olen itse toimitttanut sinne valokuvia, ja Oulun yliopiston kasvimuseo lähetti sinne myös museonäytteitä.
Valkomesikkä kuuluu painolastikasveihin. Sen tiedetään olleen Oulussa 1860-luvulta alkaen. Se on vakiintunut Toppilansaareen, mutta ei se sieltä omin voimin minnekään levinnyt. Yhtä selviä ja tyypillisiä painolastikasveja ei juuri muita ole. Muut ovat hävinneet, tai ovat osa Oulun seudun kasvillisuutta, alkuperäisiä ja tulokkaita, kuten maahumala. Keltakukkainen rohtomesikkä on koko ajan ollut heikompi ja vähäisempi. 2000-luvun alussa valkomesikkä oli usein esillä kun suunniteltiin Toppilansaaren asuntomessualuetta ja muuta rakentamista.
Oli projekti nimeltä Luonnonmukainen ympäristörekentaminen / Toppilansaaren maankäytön muutostilanteiden hallinta tms., jossa olin siinä itsekin mukana. Tein mm. raportin Toppilan lajit vuosikymmenittäin. Se oli suuri Excel-taulukko. Lähes kaikki projektin julkaisut ja raportit löytyvät edelleen netistä, mutta suurin osa niistä on suunnitelmia, joiden toteutumisesta ei ole käsitystä. Valkomesikkää keskeisempiä olivat pikkukenno- ja pähkinänkääpä, jotka vaikuttivat oikeasti asuinalueiden sijoitteluun. Pikkukennokääpää alueelta ei kuitenkaan ole sen jälkeen havaittu.
Jo 2002 julkaistiin Heli Virkkusen raportti, jossa suunniteltiin tai ideoitiin Toppilan maansiirtoja. Yhtenä ideana oli tallentaa pintamaat ja palauttaa ne rakentamisen jälkeen Toppilansaareen. Näin siemenpankki kenties säilyisi ja siirtyisi takaisin. Ei ole tiedossani miten maansirrot sitten toteutettiin ja kenen päätöksellä. Maansiirto aloitettiin kuitenkin 2003 keväällä (kuvat ylärivi), ja silloin näin Viherrankaan autoja maita kuljettamassa. Näissä kuvissa työ taitaa olla juuri alkamassa – klikkaa suuremmaksi.
Vuosi 2004 (alla) oli rakentamisen aikaa. Toppilansaari oli valtava työmaa. Rakennettavien alueiden pintamaat oli kuljetettu pois.
