Posts Tagged ‘siirtoistutukset’
Toppilansaaren kasvillisuutta selvitettiin 2000-luvun alussa useaan eri otteeseen. Ensimmäiset selvitykset teki Oulun yliopiston Kasvimuseon väki. Raportissa käsiteltiin pääasiassa putkilokasveja ja kääpiä. Sittemmin toinen konsultti teki kasvien mahdollisesta sirrosta pari raporttia. Itse tein selvityksen Toppilan lajistosta vuosikymmenittäin. Tuomas Kauppilan kanssa teimme selvityksen viherrakennukseen sopivista kasveista, Toppilan perinteet mielessä. Osa raporteista löytyy edelleen netistä.
Toppilansaaren ja Toppilan erityisistä lajeista tehtiin siirtoistutuksia Kasvitieteelliseen puutarhaan. Myös valkomesikän pelättiin häviävän, ja sitäkin kasvoi kasvitieteellisessä yksi pehko. Enemmän satsattiin Prikipuiston eli silloisen valkovuokkolehdon valkovuokon soukkolisäkseen. Se ei onnistunut monista yrityksistä huolimatta. Mutta se on selvinnyt Prikipuistossa.
Alla kuvissa Toppilansaaren maankäyttöä suunnitellut työryhmä 2005 tutustumassa Kasvitieteellisen puutarhan siirtoistutuksin. Keskellä on valkomesikkä. Oikean reunan pystykuvassa ja maisema-arkkitehti Liisa Kääriä-Fischer ja ylipuutarhuri Tuomas Kauppila. Vasemman kuvan vasemmassa reunassa Marketta Karhu Oulun kaupungin ympäristövirastosta.
Heti vuoden 2005 asuntomessuilla kävi ilmi, että Toppilansaaren valkomesikkä on selvinnyt yli Toppilansaaren myllerryksen. Sitä löytyi alueen reunoilta, jopa itse messualueelta aivan Toppilansalmen rannasta (kuva alla). Mutta sitä löytyi myös kokonainen kasvusto saaren merenpuoleisesta päästä, pusikon reunasta. Seuratuista putkilokasveista taisi hävitä vain kullero. Valko- ja rohtomesikkä, valkopeippi, valkovuokko ja muut Prikipuiston koristeperua olevat kasvit (puistolemmikki, varjolilja) ovat selvinneet tähän asti. Rohtomesikkää on vain salmen pohjoispuolella, ja siellä se on vähentynyt. Se jäi messujen väliaikaisen parkkialueen alle. – Käävistä pikkukennokääpä on vähentynyt, jollei kokonaan hävinnyt.
Tämän taustan ja silloin vallinneen huolen takia olisi kiva tietää, lähtikö Toppilansaaren tyypillisin ja vakiintunein painolastikasvi maansiirtojen ja läjitysten kautta koko kaupungin valtaukseen. Vai tuliko valkomesikkää läjitysalueille (myös) jostakin muualta? Huhuja on kuulunut, että se olisi leviämässä aktiivisemmin myös eteläisessä Suomessa.
Muuten Suomen merimuseossa on juuri meneillään näyttely Sataman matkat , jossa esitellään laajasti Oulun painolastikasveja. Olen itse toimitttanut sinne valokuvia, ja Oulun yliopiston kasvimuseo lähetti sinne myös museonäytteitä.