Posts Tagged ‘silta’
Jos olisin nuorempi, perustaisin suunnittelutoimiston, räväkäksi nimeksi sopisi “Suunnittelun kukkanen”, olisinhan luonnonympäristön suunnittelija. Sitten kirjoittaisin tällaista tekstiä:
“Hankkeen vaikutusalueella ei ole
luonnonpuistoja, kansallispuistoja, Natura 2000 –alueita, luontodirektiivin liit-
teiden II ja IV lajeja, lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja, maailmanperin-
tökohteita, yksityisiä suojelualueita, suojeluohjelma-alueita (harjujen-, lehto-
jen-, lintuvesien-, rantojen-, soiden- ja vanhojen metsien suojeluohjelma-
alueet), luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia rajauspäätöksiä, maakunnalli-
sesti ja valtakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja, vesilain 15a ja 17a
§:n tarkoittamia luonnontilaisia vesistöjä, metsälain 10 §:n tarkoittamat erityi-
sen tärkeitä elinympäristöjä, arvokkaita maisemakokonaisuuksia, uhanalai-
seia lajeja (uhex-rekisteri ja alueelliset ympäristökeskukset), erityisesti suo-
jeltavien lajien rajauspäätöksiä (alueelliset ympäristökeskukset), ramsar –
alueita, finiba ja iba –alueita, maakunta-, seutukaava- ja yleiskaavojen alue-
varauksia, arvokkaita kallioalueita. “
Kuka jaksoi lukea? Kuvitelkaapa, että jokainen näistä laeista ja säännöksistä pitäisi ymmärtää sisällöllisesti, ja suhteuttaa kulloiseenkin työhön. No, tässä ei nyt niin ole tehty, onpahan listattu kaikki mitä pitää sanoa. Teksti on suunnittelija-virkamiehen tekstiä toiselle suunnittelija-virkamiehelle. Tai eivät he kaiketi enää ole virkamiehiä, he ovat DESTIAN työntekijöitä.
Lauseessa todetaan mitä siellä selvitysalueelle ei ole. Mitäs siellä sitten on? Kalimenoja. No, sitten todetaan siitä kymmenen hyvää linjalla “arvokas pienvesistö”. Ja että tien pitäjä tutkii 2010 jälkiarvioinnissa, onko Kalimenjoki säilynyt entisellään. Ja sen perään järjestetään 2015 toinen jälkiarviointi. Mutta tienpitäjä on jo saanut “kympin” siitä, että ei ole tuon edeltävän listan vastaisia toimenpiteitä tehnyt. Kalimenojan tilan vähäinen heikennys ikään kuin kultaa kruunun. Vaikka kyse oli tien uusimisesta entiselle paikalleen. Tuskin sinne IBAN-alueita on tullut, puhumatakaan että niitä olisi onnistunesti ohiteltu.
Suunnitteluun sisältyy valtavasti kielipeliä.
Jälkiarviointia valmistelevassa raportissa (2008) ei kerrota mitään tästä putkesta., vain isoista asioista. Onko se niin kuin pitäisi? Tuolla viistosti oikealla on kaivonkansi, jonne veden pitäisi käsittääkseni virrata. Viistosti alamäkeen, toivoen että osuu. Suunnittelun kukkanen? Tai sitten tarkoitus on hulettaa vedet pyörätien yli Kalimenjokeen, joka – kuten raportissa todetaan – oli ainoa VT20 -projektin lähes luonnontilainen kohde. Entä tuottaako tuo hulevesi syyspakkasilla pyöräilijöille myös vaaraa? Vaikka lakien mukaisia arvokohteita ei olisikaan, koko alueen ainoan luonnontilaisen kohteen pitäisi herättää, ja olla oikeastaan sitten se ainoa luonnonarvo. Nyt joesta kantaa huolta kansalaisliike – Kellon kyläyhdistys – joka on myös tekemässä Kalimenjoen kunnosta perusselvitystä, koska se ei tunnu kenelläkään kuuluvan. Oikaskaa jos olen väärässä! Lisää kuvia.
Lopakkaläjityksen laelta Ruskon kaatopaikalle. Ollan suurjännitelinjaa korkeammalla,
välissä näkyy linjan lankoja. Tele painaa perspektiiviä kasaan.
Valkomesikän alkuperän jäljittäminen on johtanut seikkailuun netissä ja läjitysalueilla… Netistä sekä löytää että ei löydä. Käteen jää tiedon sirpaleita, ei käsitystä koko prosessista. Tänään sain selville, että 2002 tehtii YVA (ympäristövaikutusten arviointi) Oulun kaupungin ylijäämämaitten sijoituksesta. Itse raporttia ei löytynyt, mutta ympäristökeskuksen lausunnosta selviää pääkohdat. YVAssa esiteltiin kaksi vaihtoehtoa olemattoman nollavaihtoehdon lisäksi. Kaupungin päätettäväksi jäi kumpi toteutuisi. Ykkosessä kaupungin pohjoispuolisen alueen ylijäämämassat tulisivat Ruskoon-Ruskonselkään, ja eteläpuoliset Kaakkuriin (siis Toppilankin maat). Kakkosvaihtoehtoon sisältyi ykkönen tietyin poikkeuksin eli lisäaluein. Kakkosen mukaan Toppilan maat siirrettäisiin merenrannan tuntumaan Taskilassa. Paljon muutakin suunnitelma sisälsi. Mutta tiedossa ei siis ole kumpi valittiin.
Eilen – sunnuntaina – kiipesin Ruskonselän(Lopakkasuon) läjitysalueen huipulle. Luoteessa kajasti kaatopaikan tunturimaisema. Maansiirtojen mahtavuus yllättää aina. Paikka liittyy myös käynnissä olevaan Ruskon kaatopaikan laajennuksen kaavoitukseen, joka liittyy taas Punaisenladonkankaaseen ja Kalimeenjokeen jne. Yhdyskuntasuunnittelu on mahtava voima. Mutta kukahan sitä viidakkoa ja sen omaa aluasukaskieltä hallitsee. Ehkä kielen hallitsija hallitsee, ajattelin täällä yhden tavanomaisen YVAn huipulla.
Mitähän sinne Taskilan rantaan kuuluu? Kasvaako siellä valkomesikkää? Miten tämä maansiirtomyllytys vaikuttaakaan ympäristöömme?
Tarkastin, että tämän Lopakkasuon läjitysalueen kasvit tutki Oulun kasvit- kirjaan vuonna 2002 Erkki Vilpa. Läjitysalue perustettiin siis 2003. Atlaskortissa ei ollut merkintää läjitysalueesta eikä valkomesikästä. Lähimmät pari mesikkää hän oli huomannut varsinaisen Ruskon puolella muutama kilometri länteen. Läjitysalueen kohdalla on ollut suuriruohoista heittopeltoa.
Läjitysmaitten kauneutta… Tämän tien reunoissa on eri-ikäistä
valkomesikkää jatkuvana nauhana.
Mutta tällä läjitysalueella valkomesikkää on, korkeiden kasojen alareunassa. Ei ehkä niin paljon kuin odotin, mutta paljon kumminkin. Lisäksi läjitysalueen vieressä on paljon pienempi Destian aidattu maa-ainesalue, joka sisältää ilmeisesti hankalampia maajätteitä, esim. asfalttia. Siellä valkomesikkäkasvustoja näkyi myös useita. En ollut varustautunut kenttäkortilla, vain kameralla. Silmäilin Erkin korttia, ja huomasin heti uusia lajeja. Tässä olisi yksi mahdollisuus seurata kasvillisuuden muutosta kaupungissa: selvittää maitten siirtoja ja kasvien kulkua ja maansiirtojen vaikutuksia. Meillähän on nyt kirjamme Oulun kasvit -kirjamme tietokannassa tilanne ennen uusein läjitysalueiden perustamista. Pystyisikö uusilla täsmäkartoituksilla esim. tienpientareilta ja rakennusalueilta tutkimaan kasvillisuuden väliaikaisia ja pysyvämpiä muutoksia? Voisiko olla indikaattorilajeja, kuten valkomesikkä?? Pystyisikö joitakin maamassoja erottamaan toisistaan kasvillisuuden perusteella?
Ensi töikseni – kunhan saan hankittua uuden GPS:n kadonneen tilalle – naputtelen pitkin tienpientareita uusia valkomesikkäpaikkoja gepsin muistiin…
Pujoa ja pietaryrttiä, horsmaa ja mesikkää